cow hide8843.jpg

Entä jos maailman karja popsisi suomalaista puuta? 

Aallossa kehitetty valmistusmenetelmä avaa mikrokiteiselle selluloosalle aivan uudet markkinat. Tulevaisuudessa se voi terästää rehua, keventää pullaa ja jopa ehkäistä tuotantoeläinten sairauksia. 

Tavallaan kaikki lähti liikkeelle sattumasta. 

Reilu vuosikymmen sitten Suomen metsäteollisuus oli murroksen kourissa, ja professori Olli Dahl tutkimusryhmineen alkoi pohtia, mitä muuta tehtailla voitaisiin valmistaa kuin paperisellua. 

”Mietimme sellutehtaan muuttamista etanolitehtaaksi niin, että materiaalina käytettäisiin liukosellun sijaan suoraan paperisellua ja valmistus tehtäisiin korkeassa lämpötilassa ja laimeahappohydrolyysillä eli hyvin pienellä rikkihappomäärällä. Saimme sokereita etanolia varten, kuten halusimmekin, mutta myös massaa, joka ei lukuistenkaan hydrolyysivaiheiden jälkeen suostunut liukenemaan.” 

Tuo massa oli mikrokiteistä selluloosaa eli MCC:tä: arvokasta tavaraa, jota siihen mennessä oli valmistettu vain pienissä tehtaissa lähinnä lääkkeiden täyteaineeksi. Dahl kumppaneineen selvitti pikavauhtia patenttitilanteen ja huomasi, ettei kukaan muu maailmassa valmistanut MCC:tä samalla menetelmällä ja sellutehtaan mittakaavassa. 

”Tajusimme myös, että jo yhden Kemijärven kokoisen tehtaan tuotannolla markkinat olisivat pian täynnä, jos emme kehittäisi myös uusia käyttökohteita.” 

Yksi potentiaalista volyymikohteista on eläinrehuteollisuus. Märehtijöille MCC on lähes sataprosenttisena selluloosana todellista voimaruokaa, jolla voitaisiin nostaa rehun energiapitoisuutta. Yksimahaisilla eläimillä, kuten siipikarjalla ja sioilla, mikrokiteinen selluloosa ei anna energiaa mutta toimii sen sijaan hyvinvointia parantavana kuitulisänä. 

”Kokeissa sitä saaneet kanat söivät vähemmän ja kasvoivat enemmän. Oletamme, että mikrokiteinen selluloosa joko absorboi suolistossa itseensä haitta-aineita tai sitten sen sisältämän ligniinin fenoliset yhdisteet tappavat bakteereita. Tämä voi jopa vähentää antibioottien tarvetta, mikä on iso juttu esimerkiksi Kaakkois-Aasiassa”, Dahl kertoo. 

Lisäkuitu tekisi hyvää myös monelle ihmiselle. Ligniinistä puhdistettuna mikrokiteinen selluloosa näyttää valkoiselta vehnäjauholta, joka Dahlin mukaan käy vaikka pullaan tai aamupuuroon. 

”Se on todellista lähikuitua ja taatusti puhdasta. Parhaillaan selvitämme useamman suomalaisen elintarvikevalmistajan kanssa yhteistyömahdollisuuksia.”

Infoboksi AaltoCell™

  • Aalto-yliopiston professori Olli Dahlin johdolla kehitetty teknologia, jolla mikrokiteistä selluloosaa voidaan valmistaa edullisesti ja ekologisesti. 
  • Menetelmä käyttää rikkihappoa vain sadasosan siitä, mitä perinteisessä mikrokiteisen selluloosan valmistusmenetelmässä tarvitaan, ja prosessissa tarvittava lämpö ja sähkö saadaan sellutehtaalle tulevasta puusta kuoren ja mustalipeän muodossa. Mikrokiteisen selluloosan lisäksi prosessissa syntyy sokereita, joista voidaan valmistaa joko etanolia tai biokaasua. 
  • Aalto on solminut ANDRITZ Oy:n kanssa sopimuksen AaltoCell™-teknologian viemisestä globaaleille markkinoille. Osapuolet tekevät myös tutkimusyhteistyötä, tavoitteena on löytää mikrokiteiselle selluloosalle uusia käyttökohteita esimerkiksi tekstiiliteollisuudesta.